FOSSIILIT

Kivettyneestä puusta koverrettu allas

Fossiilivalikoimamme on lisääntynyt entisestään, valikoimaamme kuuluu mm. 250 miljoonaa vuotta vanhoja fossiileja. Esim. Megalodonin (jättihai) hampaita, ammoniitteja, oikosarvisia, dinosauruksen luuta ja ulostetta. Kivettyneestä puusta on mahdollista hankkia sekä rungon paloja, että rungon "siivuja". 

FOSSIILIT

Ruskean eri sävyjä, musta, harmaa. Sedimenteissä esiintyvät

fossiilit eli kivettymät ovat eri kivilajeissa olevia organismien

jäänteitä, joista voidaan havaita eloperäinen ulkomuoto, joka

niillä aiemmin on ollut. Fossiileja löytyy ympäri maailmaa.

Muinaisten uskomusten mukaan fossiilit ovat myönteisiä 

voimakiviä. 

Shamaanien kerrotaan

käyttäneen fossiileja taikamenoissaan maagisia voimia 

kasvattaakseen.

Fossiilit avustavat menneiden elämien tutkimisessa ja suojaavat

loitsuilta.

Fossiileja suositellaan voimakiviksi arkkitehtuurin ja suunnittelun

kanssa tekemisissä oleville.

MUINAISUUS ESIIN Kivet ovat Maan päiväkirjan lehtiä ja fossiilit niiden sanoja. Ne kertovat yllättäviä yksityiskohtia elämän historiasta.

Ensimmäinen dino löytyi jo vuonna 1676! 

Dinosaurustutkimuksen historiassa helposti unohdetaan se, että Oxfordin yliopiston kemianprofessori Robert Plot julkaisi jo vuonna 1676 kuvauksensa Englannin Cornwallista löydetystä dinosauruksen luusta. Hän ei vain tuolloin tiennyt, että luu oli osa Megalosauruksen reisiluuta, kuten nyt tiedämme. Plot piti luuta loppupäätelmissään jättiläisihmisen reisiluun alaosana. Jos hän olisi esittänyt, että luu kuului sukupuuttoon kuolleelle eläimelle, hänen ylleen olisi langetettu kirkonkirous!

DINOSAURUKSET SUOMESSA 

Dinosaurusten kanssa herää väistämättä mielessä kysymys, että oliko ja elikö dinosauruksia myös Suomessa? Vastaus on lyhyt: kyllä oli ja eli. Myöhäisellä liitukaudella 75 miljoonaa vuotta sitten koko maailmassa, ja Suomessakin elettiin lämpimissä ja kosteissa oloissa, jotka vastasivat lähes nykyistä trooppista sademetsää. Vuodenaikoja ei tuolloin ollut, eikä ollut ilmastovyöhykkeitäkään nykyisessä merkityksessä. Napa-alueet olivat jäättömiä vuoden ympäri, kääntöpiirien tuntumassa vallitsi lämmin tai trooppinen ilmasto, ja päiväntasaajalla oli liian kuumaa ja kuivaa lähes kaikelle elämälle. 

Kasvillisuus oli Suomessa tuolloin runsasta, metsissä kohoilivat havupuut mutta myös lehtipuut, kuten pajut ja tammet. Metsät kuhisivat käärmeitä, liskoja ja pieniä nisäkkäitä - sekä mitä erilaisimpia dinosauruksia. Dinosaurukset olivat myös Suomen luonnon valtiaita. Taivaalla liitelivät sekä linnut että jättikokoiset siipisaurukset. (Lähde: Petri Forsell: Kun Suomi räjähti)