KiviGalleria J&J

tietopankki "Elämän vanha aika"

PALEOTSOOINEN MAAILMANKAUSI

Prekambrinen aika

Alkoi n.4,6 miljardia vuotta sitten ja päättyi 542 miljoonaa vuotta sitten.

Kambrikausi 542 - 488 milj.vuotta sitten

Monisoluisten kuorellisten merieläinten nopean kehityksen aikaa. Meret olivat lämpimiä ja matalia. Maaeläimiä ei vielä ollut. Uusia eläinryhmiä syntyi ja katosi nopeasti. Silloiset eläimet, kuten trilobiitit ja nilviäiset olivat enimmäkseen selkärangattomia.

Ordovikikausi 488 - 444 milj.vuotta sitten

Selkärangattomien valtakautta. Kaudelle tyypillistä oli merieläinten runsaslajisuus ja nopea kehittyminen. Meressä eli mm. meritähtiä ja oikosarvia. Ensimmäiset selkärankaiset (leuattomat panssarikalat) ilmestyivät. Vedessä eli putkilokasveja ja maalle alkoi ilmestyä leviä.

Siluurikausi 444 - 416 milj.vuotta sitten

Elämää enimmäkseen merissä. Hämähäkkieläimiä ja skorpioneja vaelsi maalle. Edellisellä kaudella maalle rantautuneet kasvit alkoivat lajiutua ja vähitellen sopeutua kuivuuteen. Niveljalkaisia liikkui maalla. Öljykerrostumia syntyi merieläinten kerrostuttua ja fossiloiduttua.

Devonikausi 416 - 358 milj.vuotta sitten

Devonikaudella kalojen monimuotoisuus kasvoi huomattavasti. Leuattomista panssarikaloista kehittyi leuallisia mm. Dunkleosteus. Pienien niveljalkaisten trilobiittien määrä vähentyi ja epäillään, että kalat ja hait olivat alkaneet käyttää niitä ravintonaan. Sammakkojen kantaisät syntyivät. Ensimmäiset metsät kehittyivät. Kasvit kehittyivät monimuotoisemmiksi ja niiden lajimäärä kasvoi.

Kivihiilikausi 358 - 299 milj.vuotta sitten

Ilmasto oli lämmin ja kostea. Kasvillisuus oli rehevimmillään. Sammakkoeläimet ja hyönteiset lajiutuivat valtavasti ja ne saattoivat olla jättimäisiä. Kaudelle tyypillisiä olivat monilajiset kortemetsät. Myöhemmin kortemetsät joutuivat meren alle ja vajosivat merenpohjaan, maa-aines kerrostumien peittämiin. Kovan paineen alaisena kasvijätteet muuttuivat kivihiileksi.

Hiilikausi päätyy pitkää viileää kautta seuranneeseen jääkauteen. Jääkauden aikana n. 30% lajeista kuoli sukupuuttoon, suurin osa sammakkoeläimistä. Jotkin lajit säilyivät, mutta ne selviytyivät vain kutistumalla (esimerkiksi sudenkorennot). Jotkin lajit tottuivat kylmyyteen, merissä elävillä oli paremmat selviytymismahdollisuudet.

Suuret sanikkais- ja kortemetsät tuhoutuivat (jotkin kasvit säilyivät myös kutistumalla). Siemenkasvit ja havupuut ottivat vallan, sillä ne pystyivät lisääntymän kuivassa ja kylmässä ilmastossa. Jääkauden jälkeen alkoi kovin erilainen permikausi.

Permikausi 299 - 251 milj.vuotta sitten

Puista tuli pikkuhiljaa havupuita. Valtalajina toimivat jo matelijat. Kehittyi suuri maaeläimistö kasvinsyöjineen ja lihansyöjineen. Matelijat kehittyivät ja synnyttivät uusia lajeja nopeasti. Sammakkoeläinten lajimäärä väheni. Permikauden lopulla tapahtui joukkotuho, jonka syytä ei tarkkaan tiedetä. Joukkotuhossa suurin osa merieläimistöstä ja maaselkärankaisista hävisi.

 

MESOTSOOINEN MAAILMANKAUSI

Triaskausi 251 - 200 milj.vuotta sitten

Kaudella suurin osa maasta oli C:n muotoisessa jättiläismantereessa nimeltä Pangea. Laajoilla alueilla vallitsi kuiva ilmasto. Puut olivat mm. käpypalmuja, neidonhiuspuita ja siemensaniaisia, jotka pärjäsivät kuivalla. Lentoliskot ilmestyivät. Samoin kalaliskot, jotka elivät meressä. Ensimmäiset dinosaurukset mm. Herrerasaurus ilmestyivät.

Jurakausi 200 - 145 milj.vuotta sitten

Jättiläismanner hajosi moneen osaan. Kaudella vallitsi lämmin ilmasto, jäätiköitä ei ollut missään. Saniaisia ja havupuita oli paljon. Jura oli dinosaurusten aikaa ja nähtävästi aikansa suurin dinosaurus oli Brachio-saurus, varhaisin tunnettu lintu Archaeopteryx ilmestyi. Epäillään, että jotkut dinosaurukset olivat tasalämpöisiä, kuten nisäkkäät.

Liitukausi 145 - 65 milj.vuotta sitten

Mantereet eivät vieläkään olleet samoissa paikoissa, kuin nyt ja merenpinta oli ajoittain huomattavan korkealla. Kausi on saanut nimensä Englannin rantakallioiden liitukalkkikerrostumista, jotka syntyivät siihen aikaan runsaslukuisten matalien merien pieneliöiden kivettyessä. Liitukaudella oli lämpimämpää kuin koskaan aiemmin suurten monisoluisten eliöiden historiassa. Lähes koko maapallolla oli lämmintä ympäri vuoden, ja mahdolliset merijäät ja jäätiköt olivat pieniä. Kukat ja lehtipuut syntyivät ja kehittyi hyönteisiä pölyttämään kukkasia. Ensimmäiset nisäkkäät olivat pieniä, hiiren kaltaisia eläimiä. Dinosaurusten monimuotoisuus oli huipussaan. Jotkut dinosaurukset jopa kehittyivät enemmän lintujen kaltaisiksi. Linnut lajiutuivat kovaa vauhtia. Kausi tunnetaan dinosaurusten huippukautena, joka loppui niiden äkilliseen häviämiseen mahdollisesti asteroiditörmäyksen, tulivuorenpurkausten tai molempien vuoksi.

 

KENOTSOOINEN MAAILMANKAUSI

Paleogeenikausi 65 - 23 milj.vuotta sitten

Dinosaurukset kuolivat jo sukupuuttoon ja nisäkkäiden kausi alkoi. Nisäkkäät synnyttivät eläviä poikasia ja kehittyivät kohti nykyistä. Nisäkkäiden ja lintujen lajimäärät kasvoivat. Kauden alussa ilmasto oli laajalti kosteaa ja se viileni ja kuivui kohti loppua.

Neogeenikausi 23 milj.vuotta sitten ----->

Ilmastoltaan viileä ajanjakso, jossa esiintyy myös toistuvasti jäätiköitä. Maapallolla eleli mm. mammutteja, jättiläishirviä ja hirmulintuja. Ihmiset kehittyivät kehittymistään ja lopulta heistä tuli
meidän kaltaisiamme.

 

Uusimmat kommentit

10.11 | 14:31

Hei!

Etsiskelen luotettavalta myyjältä Amphibole quartz/ angel wing quartz raakakidettä noin 30mm tai alle. Olisiko teillä tai voisitteko tilata??

...
11.10 | 13:03

Kiitos! :)

...
11.10 | 12:50

Hei! Tilaus on perillä, Kiitos! Kurkkaa roskapostikansioon, jotkut tilaajat ovat huomanneet, että vahvistus on mennyt sinne. Laitoin Sinulle s-postia. t.Jaana

...
11.10 | 12:49

Nyt tulikin!

...